AI-murros ei kaadu teknologiaan vaan siihen, että kukaan ei johda sitä osaksi arjen työtä
AI on nyt kaikkien agendalla. Siitä puhutaan johtoryhmissä, se näkyy strategioissa, työkaluja otetaan vauhdilla käyttöön. Silti sama ilmiö toistuu organisaatiosta toiseen:
- AI ei vielä näy arjessa
- hyödyt jäävät edelleen pieniksi
- muutos ei etene vaikka kuinka yritetään
Ja selitys on usein helppo:“olemme vielä alkuvaiheessa”. Mutta entä jos ongelma ei ole siinä, missä vaiheessa ollaan?
Entä jos ongelma ei ole teknologia, vaan yhteinen ymmärrys?
Kun organisaatiossa puhutaan AI:sta, harvoin pysähdytään kysymään: puhutaanko me oikeasti samasta asiasta?
Koska todellisuudessa:
johto puhuu strategiasta ja suunnasta
IT puhuu teknologiasta ja ratkaisuista
tuotekehitys keksii uusia liiketoimintamahdollilsuuksia
asiantuntijat puhuvat yksittäisistä työkaluista ja tekemisistä
ihmiset pelkäävät onko mulla töitä tulevaisuudessa
arki ei muutu
Me käytämme samaa sanaa, mutta tarkoitamme eri asioita Ja usein kuvittelemme, että muut ajattelevat samalla tavalla. Mutta näin ei ole. Tästä syntyy ymmärryskuilu.
Se näkyy suoraan arjen tekemisessä:
strategia ei käänny arjeksi
tekeminen hajautuu
teknologia jää irralliseksi
muutos ei tapahdu
AI Alignment Gap - Neljä todellisuutta, joissa AI elää
Olen kuluneen 1,5 vuoden aikana osallistunut yli 50 tilaisuuteen, joissa AI on ollut jollakin tapaa keskusteluissa mukana. Näitä keskusteluja on käyty valiokunnissa, seminaareissa, johtoryhmissä, asiantuntijatasolla ja kehitystiimeissä.
Havainnoista syntyi tämä AI Alignment Gap, joka pyrkii hahamottamaan sitä millaisista lokeroista käsin AI:sta puhutaan, missä organisaatiot oikeasti ovat AI:n kanssa ja miksi muutos onnistuu tai pysähtyy tai se lei lähde käyntiin lainkaan.
Muutama havainto kuvan taustalla nousee keskusteluissa esiin toistuvasti:
- Kun ihmiset sanovat AI he tarkoittavat hyvin todennäköisesti eri asiaa kuin se vieruskaveri joka sujuvasti nyökyttelee
- Organisaatiot eivät ole yhdessä lokerossa. Ne ovat samaan aikaan useassa, koska ihmiset ja organisaation eri osat ovat eri lokeroissa. Yleensä voidaan tunnistaa se lokero mminne suuntaa ollaan eniten kallellaan.
- Johtaminen on milloin missäkin lokerossa.
- Harvalla on käsitys sitä kokonaisuudesta, missä lokeroissa muut ovat ja miten lokeroita tulisi johtaa. Jotta yhteinen ymmärrys ja sen mukainen toiminta lisääntyisivät.
Talking AI – puhetta ilman tekemistä
AI on esillä strategiassa ja viestinnässä, mutta ei muutu arjen tekemiseksi.
Syntyy illuusio etenemisestä.
Tool-led AI – tekemistä ilman suuntaa
AI:ta käytetään aktiivisesti arjessa, tehdään kokeiluja.
Jokainen kokeilee omalla tavallaan omia juttujaan.
Opitaan, mutta oppia ei johdeta yhteisiksi toimintatavoiksi.
Tech-led AI – teknologia ilman yhteyttä
AI-ratkaisuja kehitetään ja pilotoidaan vahvasti liiketoiminta edellä.
Kehitys on nopeaa, mutta arvo jää muulle organisaatiolle irralliseksi.
Pieni osa tuotekehityksestä on asian päällä, muu organisaatio ei pysy kehityksessä mukana.
Aligned AI – suunta + tekeminen + johtaminen linjassa
AI on kytketty strategiaan, työhön ja päätöksiin.
Sitä johdetaan systemaattisesti.
Se näkyy arjessa, tuottaa arvoa ja skaalautuu.
Missä ongelma sitten oikeasti on?
Ongelma ei ole AI:n käyttöönotto. Se on tämä: yhteinen käsitys puuttuu eikä sitä johdeta todeksi eli arjen toiminnaksi.
Ilman arjen toimintaa:
strategia jää puheeksi
tekeminen hajautuu
teknologia irtoaa arjesta
muutos pysähtyy tai ei lähde liikkeelle lainkaan
Yksi lause, joka tiivistää kaiken: Ymmärrys ilman tekemistä on pelkkää puhetta, tekeminen ilman yhteistä ymmärrystä on kaaos.
Miten AI:ta pitäisi oikeasti johtaa?
AI ei ole projekti. Se on tapa tehdä työtä eri tavalla. Silti AI:ta johdetaan usein näin:
hankitaan työkalu
koulutetaan ihmiset
jäädään agressiivisesti odottelemaan hyötyjä
Mutta oikeasti kyse ei ole työkalujen käyttöönotosta, kyse on johtamisesta. AI:n johtaminen on lopulta sama asia kuin minkä tahansa muutoksen johtaminen:
yhteisen käsityksen rakentamista
suunnan kirkastamista
työn tekemisen tapojen muuttamista
tekemisen johtamista ja tukemista arjessa
AI ei epäonnistu siksi, että teknologia olisi monimutkaista. Se epäonnistuu siksi, että organisaatiolla ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ollaan tekemässä eikä kukaan johda sitä todeksi arjessa.
Pari kysymystä sinulle
Kun teidän organisaatiossa puhutaan AI:sta:
- puhutteko te samasta asiasta?
- näkyykö se teidän arjessa?
- johdetaanko teillä yhteisellä ymmärryksellä?
Jos vastaus johonkin kysymykseen on “ei”, siinä on todennäköisesti suurin esteenne AI:n käyttöönotolle.
XO Henna
***
Henna-Riika Ruotsalainen on strategiafasilitaattori, joka työskentelee organisaatioiden kanssa siellä, missä suunta, tekeminen ja johtaminen eivät vielä kohtaa. Hän auttaa kirkastamaan yhteisen ymmärryksen, kääntämään strategian arjen toiminnaksi ja rakentamaan kykyä viedä muutokset käytäntöön.
Henna toimii mm. Superstoryssa CSO:na ja Tampere Business Campuksen toiminnanjohtajana ja on fasilitoinut satoja strategia- ja kehitysprosesseja eri toimialoilla. Hänen työnsä ytimessä on yksi kysymys: miten hyvä ajattelu saadaan toteutumaan oikeana tekemisenä.